Lähdin kuvaamaan perintöruusua, löysin muuta.

Rintakorusta kaulakoruksi

Maalattiin

 

Puutarhat avoinna toivottavasti ensi vuonnakin

 Tänään oli avoimet puutarhat. Arvoin mielessä lähteäkö vai ei? Taivaalta tuli vettä koko päivän ja koska matkaa kohteeseen, jonka olisin halunnut nähdä oli reilu 30 km, niin tuli jäätyä kotiin. Vähän harmittaa. Miksi olen tällainen, että lähteminen on niin vaikeaa? Kävin sitten edes happihypyllä omassa pihassa.
Leikkimökin ovensulkijaksi löytyi joskus ennen muinoin maalaamani kivi. Hyvä, että pääsi vihdoin johonkin käyttöön. Tähän mennessä se on vain pyörinyt vuosia kaapissa ja siitä kärsinytkin ja saanut maalia kylkeensä. Viime päivinä olen käynyt läpi kaapit ja komerot, kohta kaikki on inventoitu.

Askartelijat

Pukeudun kuin Välimeren mummot, aina mustaan. Mutta se on helppoa se. Yhteensopivuus on taattua ja pyykkäyksessä ei tarvitse paljoa lajitteluita miettiä. Vaihtelua vaatetukseen tuodaan sitten muilla jutuilla. Lapselle maalasin paidan, johon vaihtelua saa laittamalla vaan erilaisia koruja. Yksi vaate, monta ilmettä.
Lapsi askartelee hamahelmiä, leikkaa silppua, liimaa, teippaa, pujottelee helmiä, maalaa sormiväreillä ja vesiväreillä, muovailee, värittää ja piirtää... ihanan aktiivinen.

Taidekeskus Salmela

Tehtiin eilen perinteinen kesäretki Taidekeskus Salmelaan. No keli oli kaikkea muuta kuin kesäinen. Matkalla vettä, räntää ja rakeita sekä lämpöä 3 astetta. Enpä moista muista. Perillä ihastutti erityisesti Salmelan vuoden 2014 nuoren taiteilijan Tiina Suikkasen työt ja Jussi Twosevenin eläinkasvot. Suikkasen runollisen herkkien, hempeiden, kuultavien, hauraiden ja samaan aikaan valoa, kirkkaita ja voimakkaita värejä loistavien töiden kohdalla huokailin ja ihailin ääneen. Salmelassa miellyttää se, että toimintaa kehitetään ja jotain uutta tuodaan joka vuosi. Tänä vuonna osallistettiin mm. lapsia.
Ja tänään kun oikein mainostetaan, niin näyttelyvieraalla on päässä PaaPii Designin Marjanallet pipo. Kuosi joka miellytti äitiä ja jonka lapsikin mukisematta hyväksyi ja pipo tuntui hyvältä päässä. Näin ei todellakaan kaikkien vaatteiden kanssa käy. Paapiin toimitus oli nopeaa, joten voin suositella. Ja nämä suosittelut on tehty ihan vapaasta tahdosta ja silkasta tyytyväisyydestä. Mua oikeasti ärsyttää blogiyhteistyöt ja materialismi.

Niitty

Lempiaskartelumateriaaleja

Vessa sai liitutaulutarrasta kyltin oveensa.

Asiat etenevät omaan tahtiin.

 

Leikkimökin avajaiset vietettiin näin pari vuotta pystyttämisestä ja kesäsateen takia kekkeritkin jouduttiin sitten lopulta pitämään sisätiloissa. Mutta ei se mitään. Iltaisin/öisin oksilla loistavat linnut. Eka kokonainen viikko lomaa takana ja juuri mitään en ole saanut aikaiseksi. Kukkunut vaan valveilla pitkin öitä. 

Kesä

Se alkaa huomisen jälkeen nimittäin, LOMA. Odotettu, kaivattu ja toivottu. Tänään sataa, mutta viime päivinä on nautittu lämmöstä ja auringosta suosikkipaikassa pihakeinussa ja ihasteltu kukkien kauneutta. Oi, niin tykkään noista tulppaaneista. Lemmikki on ikisuosikki ja naapurista karanneet kärhöt valloittavat orapihlaja-aitaa ja ovat norjanangervon kanssa oiva pari yhdessä.

Ajattelin, että kirjoittaisin tänne edes kerran kuussa, mutta näköjään siihenkään en ole ennättänyt. Viime aikoina ajatukset, ajat ja energiat ovat menneet varhaiskasvatukseen. Lorukorttejakin on tullut tehtyä aiheen tiimoilta.

Askartelija

On ihanaa, että perheen neljä vuotias on innokas askartelija. Omat askarteluni ovat viime aikoina rajoittuneet lähinnä lahjojen paketoimiseen.

Ajankuva

Mummi toi lapselle marraskuussa synttärikukkia pihalta. Joulukuun ensimmäisenä satoi lunta.

Pilkkuja seinään

Mekin pilkutettiin seinää kuten hän.

Kolikot

Askarreltiin kolikoita. Idea lähti Pikku Kakkosesta. Siellä ei kruunupäitä tosin ollut. Voidaan leikkiä, että matkustetaan ulkomaille, kruunuja taskussa. Mukana on suosikkikuninkaallisia.

Huono sisustaja

Viikonloppuna saatiin taulut seinään. Seuraava urakka on saada lattioilla ajelehtivat kassit, pussit ja tilpehöörit paikoilleen. Tavaravirta on virrannut viime aikoina kiitettävän negatiivisena. Voi miten sitä kaipaakin tyhjää tilaa, selkeyttä ja avaruutta, kun elämä muuten on niin hektistä, täyttä.

Muodissa

Olenkohan ötökkäkoruineni muodissa? Vaikka en minä muodissa halua olla, edellä mieluiten tai vaikka paljon perässä, mutta ei aallonharjalla.