torstai 1. marraskuuta 2012


Voiko oikeasti olla näin pimeää aamupäivällä, kun vettä vihmoo taivaalta ja auringon paisteesta on vain etäinen muisto (ja kuvan otostakin on jo muutama viikko)? Mutta kaikesta huolimatta tästäkin ajasta on oppinut tykkäämään edes vähän. Harmaa on hieno väri. Meidän olohuoneen kalsarinvärinen tapetti taas ei. Poistin sen kuvasta. Haaveilen valkoisista seinistä, paitsi kirjahyllyn takaisesta mustasta seinästä. Ja mustasta ulko-ovesta. Arki, koti ja työ vievät melkeinpä kaiken ajan, siksi täälläkin hiljaista.

2 kommenttia:

  1. Dear HeidiHelmiina,
    it looks very dramatic outside and very cosy inside... both beautifully.

    Best,
    Ariane.

    VastaaPoista
  2. Ariane,thank you for your comment. This darkness in outside is quite depressing.

    VastaaPoista